Pääkaupunkiseudun energiankulutuksen kasvu on jatkunut tähän saakka, mutta on nyt pysähtymässä ja asukaskohtainen kulutus on jo kääntynyt laskuun. Tähän ovat vaikuttaneet rakennusten, sähkölaitteiden ja liikenteen energiatehokkuuden paraneminen. Euroopan unionin tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseen ohjaavat energiankulutuksen vähentämiseen myös paikallisella tasolla pyrittäessä nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2020 mennessä. Helsinki noudattaa jo nykyisin valtakunnallisia rakennusmääräyksiä tiukempian energiavaatimuksia asuinrakennusten tontinluovutusehdoissa. Myös Vantaalla vaatimuksia on tiukennettu. Selvitysten mukaan energiankulutusta on mahdollista pudottaa merkittävästi jo tällä vuosikymmenellä, mikäli energiatehokkuuteen panostetaan merkittävästi yhteistyössä kuntien, yritysten ja muiden tahojen kanssa.

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittämiseen on panostettu merkittävästi viime vuosina, ja tämä alkaa näkyä energiankulutuksen laskuna. Kuntien energianeuvontaan panostetaan merkittävästi ja pääkaupunkiseudulla on käynnissä lukuisia energiansäästön pilottoprojekteja julkisten ja yksityisten tahojen toteuttamina.

Keskeiset ympäristötiedot:
Asukkaiden sähkönkulutus
Julkisten kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutus
Energiantuotannon ominaispäästöt
Uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta
Rakennuskannan lämmitystapajakauma