Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin seurannassa olevien kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutus

Pääkaupunkiseudun kaupunkien omistamien julkisten palvelurakennusten energiankulutus on keskenään melko samalla tasolla. Sähkönkulutus kasvoi melko tasaisesti vielä 2000-luvun alkuun asti rakennusten kasvaneen laitekannan, tehostuneen ilmanvaihdon sekä rakennusten tehostuneen käytön (esimerkiksi iltakäyttö) takia. Vuoden 2008 jälkeen on sähkönkulutuksen kasvu pysähtynyt. Tämä on ollut seurausta esimerkiksi entistä energiatehokkaammasta laitekannasta ja muusta energiaa säästävästä uudesta teknologiasta, kuten valaistuksen liiketunnistimista, hiilidioksidin mukaan säätyvästä ilmanvaihdosta ja paremmasta lämmön talteenotosta.

Kiinteistönhoitajien ja muiden talotekniikan asiantuntijoiden koulutuksessa on myös korostettu entistä enemmän rakennusten energiatehokasta käyttöä. Kaupunkien ekotukihenkilöt ovat onnistuneet osaltaan tuomaan tutuiksi energiaa säästävät käytännöt käyttäjille.

Pääkaupunkiseudun rakennusten lämmönkulutus on rakennusmääräysten ja energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten myötä alentunut hieman 2000-luvulla Helsingissä ja Vantaalla, vaikka ilmanvaihdon tehostaminen on osittain kasvattanut lämmitysenergian kulutusta. Helsingin kaupunki on ensimmäisenä kuntana laatinut julkisille palvelukiinteistöille matalaenergiaohjeet, joita soveltamalla saavutetaan peruskorjauksissa ja uudisrakentamisessa matalaenergiataso.